Sain hiljattain osallistua koulutuspäivään, jonka veti Monte Bobele – yksi kansainvälisesti tunnetuimmista kertaterapian kehittäjistä ja kouluttajista. Bobele on perheterapeutti, psykoterapeutti ja opettaja, joka on tehnyt vuosikymmenten ajan työtä erityisesti kertaterapian (Single-Session Therapy) kehittämiseksi yhdessä kollegansa Arnold Sliven kanssa. Hänen ajattelunsa on vaikuttanut siihen, miten kertaterapiaa opetetaan ja sovelletaan eri puolilla maailmaa.
Vaikka olen saanut kouluttaa kertaterapiaa Suomessa jo useiden vuosien ajan, koulutuspäivä tarjosi paljon uutta pohdittavaa. Erityisen arvokasta oli se, miten Bobele purki kertaterapiaan liittyviä väärinymmärryksiä.
Ehkä yleisin niistä on ajatus, että kertaterapia tarkoittaa vain yhtä käyntikertaa. Todellisuudessa kyse ei ole käyntien määrästä vaan terapeuttisesta ajattelutavasta. Jokainen tapaaminen suunnitellaan niin, että se voi olla asiakkaalle merkityksellinen ja riittävä juuri siinä hetkessä. Jos asiakas hyötyy jatkotapaamisista, niitä järjestetään. Ensimmäistä keskustelua ei kuitenkaan nähdä pelkkänä alkukartoituksena, vaan mahdollisuutena saada aikaan jotain tärkeää heti.
Bobele korosti myös, ettei kertaterapia ole pitkästä terapiasta tehty tiivistelmä eikä oma terapiamenetelmänsä. Se on tapa kohdata ihminen. Se haastaa ammattilaisen kuuntelemaan tarkasti, tunnistamaan nopeasti asiakkaalle olennaisen ja luottamaan siihen, että merkityksellinen muutos voi käynnistyä jo ensimmäisen keskustelun aikana. Tämä ajattelutapa puhutteli erityisesti, sillä se muistutti siitä, että emme koskaan voi tietää, mikä kohtaaminen on asiakkaan elämässä se ratkaiseva.
Juuri tämän vuoksi pidän tärkeänä, että kertaterapeuttista osaamista vahvistetaan Suomessa laajasti. Kertaterapeuttinen työote ei kuulu vain psykoterapeuteille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, opiskeluhuollon työntekijät, työterveyden asiantuntijat, esihenkilöt, valmentajat ja monet muut käyvät työssään keskusteluja, joilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Kun ammattilainen osaa rakentaa kohtaamisen niin, että se tukee asiakkaan omia voimavaroja, selkiyttää tilannetta ja auttaa löytämään seuraavan askeleen, yhdenkin keskustelun vaikutus voi olla yllättävän suuri.
Bobelen koulutuspäivä vahvisti omaa uskoani siihen, että kertaterapian ydin ei ole yhdessä tapaamisessa vaan tavassa kohdata ihminen. Siksi haluan omassa koulutustyössäni edistää ajattelua, jossa jokainen ammatillinen kohtaaminen nähdään mahdollisuutena tukea muutosta – riippumatta siitä, jatkuuko yhteistyö myöhemmin vai ei.
