
Vuoden vaihtuminen on monille erityinen hetki. Silloin pysähdymme usein pohtimaan mennyttä vuotta ja suuntaamaan katseen tulevaan. Se on kuin kynnys: toinen jalka menneessä vuodessa, toinen tulevassa.
Useissa kielissä tammikuuta tarkoittaa sana januari, joka juontuu roomalaisesta kaksikasvoisesta jumalasta Januksesta. Janus katsoi samanaikaisesti menneeseen ja tulevaan. Hän symboloi portteja, alkuja ja käännekohtia – hetkiä, jolloin jotain vanhaa päättyy ja uutta voi alkaa.
Ratkaisukeskeisessä työssä tämä tuntuu tutulta. Menneisyys tarjoaa tarinan ja kokemukset, tulevaisuus tuo suuntaa ja toivoa, mutta nykyhetki on aina se hetki, jossa mennyttä käsitellään ja tulevaa suunnitellaan. Keskustelu, kysymys ja oivallus syntyvät aina tässä hetkessä. Se, mihin kiinnitämme huomion nyt, muovaa sitä, millaiseksi tulevaisuus alkaa hahmottua.
Omassa työssäni tämä näkyy toistuvasti: terapiatyössä, koulutuksessa tai työnohjauksessa yksittäinen kysymys, joka suuntaa huomion siihen, mikä jo toimii, voi muuttaa koko keskustelun ilmapiiriä, käsitystä itsestä ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Tätä nykyhetkeen ankkuroitumista tukevat myös yksinkertaiset kysymykset:
- Mitä tässä hetkessä jo toimii, vaikka kaikki ei olisikaan täydellistä?
- Mikä pieni asia lähitulevaisuudessa voisi kertoa edistyksestä?
- Mikä juuri nyt on tärkeää?
Nämä eivät ole tekniikoita, vaan kutsuja tarkentaa katsetta. Ratkaisukeskeisyys ei ole kiirehtimistä kohti ratkaisua, vaan usein hidastamista ja huomion kohdentamista siihen, missä olennaista ja merkityksellistä tulee näkyviin.
Suomenkielen sana tammikuu puolestaan juontuu sanasta tammi, joka tarkoittaa puulajin lisäksi napaa, keskusta, ydintä. Ajatus tammikuusta vuoden napana keskellä talvea on kiehtova ja resonoi ratkaisukeskeisen ajattelun kanssa. Se muistuttaa, että tammikuun ydin ei ehkä ole vain sen tarkastelussa, mistä olemme tulleet ja mihin haluamme päästä, vaan hetkeen pysähtymisessä, voimavarojen huomaamisessa, suunnan valitsemisessa ja pienten tekojen tekemisessä.
Onnellista vuotta 2026!
Kirjoittanut
Jussi Saarnio
psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, työnohjaaja
jussi.saarnio@kotikone.fi


